Ison kaupungin hulinan jälkeen mieli teki jo kovasi rauhoittumaan jonnekin rauhalliseen. Jonkun kummallisen päähänpiston jälkeen saavuimme Saksassa niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Gaggenau. Löysimme hyvän paikan autolle paikalliselta Stellplatzilta. Asiaa tarkemmin tuntemattomille selitykseksi, Stellplatzit ovat Saksalaisia pysähdyspaikkoja Campereille. Niistä löytyy aina jonkinlaisia palveluita, kuten sähköä, vessoja tms. Pysähdyspaikaltamme saimme autoon sähköä joka riitti loistavasti lämmitykseen.
Parasta Gaggenaussa oli kylpylä http://www.rotherma.de/index.html, johon eksyimme. Saksalaista kylpyläkulttuuria tuntemattomille kerrottakoon sen verran, että homma ei poikkea paljoa Naantalin kylpylästä, mutta alastomuus on saksalaisille pyhä asia. Saimmekin ensimmäiset huudot kylpylässä työskentelevältä rouvalta, kun menimme uikkareissa altaaseen. Sen verran ymmärsimme hänen saksasta, että voimme kokeilla tulla uudestaan, mutta silloin täytyy olla alasti. Saksassahan ei monessa paikassa ole miesten tai naisten pukuhuoneita, vaan kaikki ovat sulassa sovussa samoissa tiloissa. Uikkarit siis kaappiin ja uusi yritys.
Saunoja kylpylässä oli useita, mutta suomalainen saunakäsitys on erilainen kuin heidän. Saunoissa ei heitetä vettä kiukaalle ja saunassa ei myöskään puhuta. Tästä saimme seuraavat valitukset, kun rupattelimme jotain. Saunoissa oli kiertelemistä ja myös altaita oli useita. Ehkä mieleenpainuvinta oli olla tähtitaivaan alla ulkoaltaassa lämpötilan hipoessa paria astetta.
Saksalainen saunomiskulttuuri huipentuu Aufguss https://www.youtube.com/watch?v=TB5OZH4a3Tg-nimiseen tapahtumaan. Silloin saunamestari saapuu saunaan heittämään löylyä ja heilumaan pyyhkeen kanssa. Ainakin käymässämme paikassa saunaan kokoontui runsaasti väkeä ja ensimmäisen kerran saunassa ei ollut hiljaista. Noin 10 minuutin performanssin jälkeen sessio oli ohi ja ihmiset tulivat saunasta pois. Kuten suomessa, leikin kesken jättäneille naurettiin. Aufguss ei ollut kovinkaan kuuma kokemus verrattuna muutamiin kaveriporukalla juhannusyönä tehtyihin saunomisiin verrattuna. Toki tilanteesta teki aavistuksen haastavan se, että meillä oli 5min etumatka saunomisessa muihin. Yhtäkkiä saunaan pamahti läjä alastomia ihmisiä ja joku mestari alkoi heittää vettä muiden taputtaessa. Ei siitä uskaltanut enää lähteä pois.
Gaggenaun kaupunki oli mukava kokemus. Kaupunki oli ihanan kompakti ja siellä oli vähän porukkaa. Paikallisessa kirjastossa oli hyvä netti ja osa päivästä menikin töitä ja opiskeluita tehden.
Gaggenaussa tuli avattua myös maastofillarikausi. Yöllisen osoitteemme välittömässä läheisyydessä oli ilmeisesti kansallispuisto ja niiden polkuja leppoisa käydä ajamassa. Kansallispuistossa oli myös mitättömällä saksan kielentaidolla tulkittuna vanhoja postiteitä. Mikä parasta, ei ketään muita. Kauden ensimmäisen lenkin ja nopeasti ilmenneiden maitohappojen jälkeen oli hyvä palata pakulle nuolemaan haavoja ja valmistautumaan seuraavaan päivään.
Taas yhtä saksalaista saunomiskokemusta rikkaampana oli hyvä jatkaa matkaa. Parhaat vibat Gaggenaussa tarjosi kyllä kylpylä. Vaikka suomalaisia pidetään alastomuuteen hyvinkin tottuneena kansana, täytyy sanoa, että saksalaiset vievät tässä kyllä voiton. Jos kylpyläelämästä tykkää enemmänkin, on naapurikaupunki Baden-Baden varma valinta lomakohteeksi. Vesi ilmeisesti altaissa oli peräisin mineraalilähteistä ja huhujen mukaan sillä on parantavia vaikutuksia. Saa nähdä miten ne toimivat näin lyhyenä kuurina.
Ei herranjestas sentään, saksalaisten ”saunominen” näyttää enemmänkin joltain intiaaniriitiltä. Oliko siellä musiikkiakin, niin kuin You Tube videolla? Toi oli kyllä ihan pelletouhua, ei toi pyyhkeenheiluttaja sijoittuisi mitaleille saunomisen MM-kilpailuissa. Löylynheittokin näytti enemmän kukkien kastelulta.
Kokeilkaa joskus Turkkilaista saunaa. Minä kokeilin sellaista Istanbulissa ja se oli kanssa aika erilaista meidän suomalaiseen saunaan verrattuna. Sisäänpääsymaksuun sisältyi kylvetys ja pesu, eikä pesijä paljon kysellyt onko vesi sopivan lämpöistä ja harjan paine sopiva. Miehellä oli painoa varmaan 150 kiloa ja karvoja enemmän kuin kaikilla alokkailla yhteensä meidän tuvassa Dragsvikissä. Pari kertaa yritin jo kiittää ja livahtaa, mutta hän painoi minua määrätietoisesti takaisin marmoripöydälle ja jatkoi käsittelyä, kunnes olin saanut täyden vastineen rahoilleni.